Puhdas työympäristö ja sairauspoissaolot: mitä kannattaa tehdä

Hengitystieinfektiot leviävät työpaikalla kahta reittiä: ilman kautta ja kosketuspintojen kautta. Siivouksella vaikutetaan jälkimmäiseen, ilmanvaihdolla ja tilaratkaisuilla ensimmäiseen.

Siivous ei ole ihmelääke poissaoloihin. Mutta se on yksi harvoista asioista, jotka voit korjata tällä viikolla ilman investointeja.

‍

Mitkä pinnat ovat oikeasti tärkeitä?

Suurin osa kosketuksista kohdistuu hyvin pieneen osaan työpaikan pinta-alasta. Nämä ovat ne pinnat:

‍

• Ovenkahvat ja ovien painikkeet
• Valokatkaisijat
• Hissien ja kopiokoneiden painikkeet
• Neuvotteluhuoneiden pöydät ja tuolien käsinojat
• Kahvinkeittimen ja mikron painikkeet, jääkaapin kahva
• Yhteiskäytössä olevat näppäimistöt ja hiiret
• Wc-tilojen hanat, painikkeet ja kahvat

‍

Jos budjetti on tiukka, keskitä siivous näihin ja vähennä jostain muualta. Lattian kiilto ei estä flunssaa.

‍

Mitä kannattaa tehdä käytännössä?

1. Nosta kosketuspintojen siivoustiheyttä. Erityisesti flunssakaudella loka-maaliskuussa.
2. Laita käsienpesu helpoksi. Saippua ja käsipyyhkeet eivät saa loppua kesken. Tämä kuulostaa itsestäänselvältä ja pettää silti jatkuvasti.
3. Hoida wc-tilat kunnolla. Ne ovat työpaikan tärkein hygieniapiste.
4. Siivoa taukotila päivittäin. Siellä syödään, siellä kosketaan samoja pintoja ja siellä ollaan lähekkäin.
5. Varmista ilmanvaihto. Erityisesti neuvotteluhuoneissa, joissa istutaan pitkiä aikoja tiiviisti.
6. Tee sairaana olosta helppoa. Paras yksittäinen tartuntojen ehkäisykeino on se, ettei kipeänä tulla töihin.

‍

Mikä on siivouksen ja pölyn yhteys?

Pöly ei tartuta flunssaa, mutta se ärsyttää hengitysteitä ja pahentaa allergiaoireita. Toimistossa pölyä kertyy erityisesti mattoihin, tekstiilipintoihin, hyllyjen päälle ja kaapistojen taakse.

Säännöllinen imurointi HEPA-suodattimella ja kovien pintojen nihkeäpyyhintä pitävät pölykuorman kurissa paremmin kuin harvat suursiivoukset.

‍

Usein kysytyt kysymykset

1. Kuinka usein kosketuspinnat pitäisi puhdistaa? Vilkkaassa toimistossa vähintään päivittäin, flunssakaudella tiheämmin. Yhteiskäytössä olevat tilat useammin kuin omat työpisteet.
2. Tarvitaanko desinfiointiaineita? Normaalissa toimistossa hyvä yleispuhdistusaine ja säännöllisyys riittävät. Desinfiointi on paikallaan wc-tiloissa, keittiössä ja epidemiatilanteissa.
3. Kannattaako työntekijöiden siivota omat työpisteensä? Työpöydän pitäminen siistinä auttaa, mutta älä laske sen varaan. Yhteiset tilat ja kosketuspinnat kuuluvat ammattilaiselle.
4. Vähentääkö siivous varmasti sairauspoissaoloja? Siivous on yksi tekijä muiden joukossa — ilmanvaihto, rokotukset, kotona pysyminen sairaana ja tilojen ahtaus vaikuttavat myös. Hyvä hygienia on osa kokonaisuutta, ei yksinään ratkaisu.

‍

Yhteenveto

Keskity kosketuspintoihin, wc-tiloihin ja taukotilaan. Ne ovat pieni osa neliöistä mutta suurin osa tartuntariskistä.

Keramore mitoittaa toimiston siivousohjelman niin, että tiheys on siellä missä sillä on merkitystä.